Lähiöfest käynnisti keväällä 2019 Kaupunkioppi – City Learning -kokeilun, jossa kehitetään yhdessä koulujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, miten kaupungista voisi oppia kouluissa, ja mitä kaupunkien asiantuntijat voisivat oppia kouluilta.

Kaupunkioppi – CityLearning -kokeilu tehtiin vuonna 2019 kahdessa osassa: keväällä kouluissa pidettiin ilmiöpohjaiset Juniori Pormestari -työpajat, ja syksyllä järjestettiin eri kumppaneiden kanssa oppimiskokemuksia kaupunkitilassa. Tämä juttu on osa blogisarjaa, jossa kerrotaan kevään Juniori Pormestari -työpajoista.

Koululaiset turvallista ja toimivaa lähiympäristöä suunnittelemassa

Oman lähiympäristön turvallisuus ja toimiva arki on tärkeä koululaisille. Kaupunkisuunnittelu voi olla keino lisätä turvallisuuden tunnetta. 

Yleisesti Espoon, Kauniaisten ja Riihimäen Juniori Pormestari -työpajoissa vaikutti siltä, että koululaiset olivat varsin tietoisia, mikä heidän ympäristössään toimii ja mikä ei. Roskien keruu, ostarien sekavuus ja koulureitin vaaran paikat olivat selvillä. Vaikutti myös siltä, että ihmisen yhteys luontoon sekä ruoan hankintaan liittyvät seikat olivat tärkeitä koululaisten arjessa. 

Kaupunkisuunnittelu kiinnosti työpajoihin osallistuneita koululaisia. ”Suunnittelussa on tärkeää, että ihmiset tuntevat itsensä turvallisiksi”, perusteli eräs Espoon Mainingin koulun ryhmä päätöstään satsata kaupunkisuunnitteluun. Maininkilaiset halusivat panostaa eniten ostariin kehittämiseen, koska siellä oli ilmennyt paljon ongelmia, joita pitäisi korjata.

”Kaikkea ei tarvitse purkaa, vaan korjaaminen olisi halvempaa”, Mainingin koulun oppilaat perustelivat.

Oppilaat pyrkivät järkevään varojen käyttöön ratkaisuissaan junioripormestareina.

Perusasiat ovat tärkeä osa kaupungin toimivuutta

Myös roskien keruu puhutti koululaisia kaupunkisuunnittelun infopisteessä. Keväällä pölyävä hiekka on ongelma monilla alueilla, ja Espoon Tiistilän koulun oppilaat halusivat panostaa hiekan keräämiseen. Ympäristön roskaisuus harmitti monia oppilaita, ja kaupunkisuunnittelun pisteessä puntaroitiin perusteellisesti, miten roskien keruu on parasta järjestää: Tiheänä roskisverkostona, joka vaatisi usein toistuvaa roskienkeruuta kaupungilta, vai harvalukuisempana roskisverkostona, jolloin vastuu siisteydestä olisi enemmän alueen asukkailla. Koululaisilla oli näkemystä alueestaan kokonaisuuden toimivuuden kannalta.

”Kaupunkia pitää pitää yllä. Ei tarvita isoja asioita, vaan perusasiat kuntoon.”, totesivat Espoon Tiistilän koulun oppilaat.

Ruoka ja ruoan hankinta on esillä koululaisten arjessa. Siksi lähikauppa on etenkin pienellä paikkakunnalla koululaisille tuttu paikka. Kun Riihimäen Peltosaaren koulussa mietittiin, minne uusi kauppa kannattaisi sijoittaa, oppilaat totesivat, että kodin lähelle tietenkin. Kaupassa on tärkeää, että sinne pääsee helposti sisälle ja tavarat löytyvät hyvin. Parkkipaikka tarvitaan kaupan lähelle autoileville aikuisille, mutta koululaisten näkökulmasta tärkeintä on, että lähikauppaan pääsee turvallisesti kävellen, kuten Riihimäen K-Market Peltosaaren pisteellä todettiin.

Kaupunkiviljely osana koulutyötä

Kaupunkiviljely tuntui olevan koululaisille mieluinen ilmiö, josta usealla oli jo omakohtaista kokemusta. Espoon Mainingin koulussa on toiminnassa pieni kasvimaa, jota oppilaat hoitavat koulupäivän aikana. Kouluviljelyä rajoittaa Suomen ilmasto, kun talvella viljelykausi katkeaa. Muutama oppilas oli osallistunut kasvien hoitoon kotona tai isovanhempiensa pihalla, mutta kasvien viljely sisäoloissa kasvilampun avulla ei tuntunut olevan erityisen tuttua. 

Miettiessään olisiko kaupunkiviljelyn lisääminen hyvä satsaus, koululaiset pohtivat, onko viljely kallista. Kaupunkiviljelyn esittelijä kertoi, että Espoon koulut saavat tilata kaupungilta multaa kouluviljelmiin, ja tällä hetkellä kouluviljelmiä Espoossa on lähes kaksisataa. Kaupunkiviljelyyn satsaamisessa etuna on etenkin viljelyn halpuus ja kasvien terveellisyys. Espoon kaupunkiviljelyn asiantuntija kertoi oppilaille, miten ihminen hyötyy luontoyhteydestä. Tutkimusten mukaan kaupunkiasuminen heikentää ihmisen mikrobistoa, mutta luonnossa oleskelu palauttaa mikrobitasapainon jälleen elinvoimaiseksi.

Koululaiset totesivat kaupunkiviljelyn lisäämisen hyödylliseksi ilmiöksi, josta kaupunki saisi säästöä. Mainingin koulussa ehdotettiin, että talojen katoille voisi rakentaa viljelyalueita, jos kaupungista ei muuten löydy vapaata kasvimaata.

”Pormestarit ovat huomanneet, että ihmiset eivät syö tarpeeksi terveellisesti. Helppo ja edullinen tapa ratkaista asia on kaupunkiviljely”, totesivat Mainingin koulun oppilaat.

Espoon Tiistilän koulussa innostuttiin myös keinovalon avulla viljelystä ympäri vuoden. ”Siten saisi talvellakin fressejä vihanneksia”, Tiistilän oppilaat huomioivat. 

 Viihtyisyyttä kaikille

Turvallisuus tai sen puute korostui etenkin aluesuunnittelun infopisteessä. Koululaisilla oli käytännölliset keinot mielessään, kun NCC Aluesuunnittelun asiantuntija kysyi, miten Espoon Tiistilän alueen ostoskeskusta voisi saada turvallisemmaksi. ”Laitetaan valvontakamerat kaikkiin paikkoihin”, oppilaat ehdottivat. Ostarin viihtyisyydessä ilmeni sellaisten paikkojen puute, joissa voisi viettää aikaa ilman ostamista. 

Ongelma Tiistilän alueen ostarissa oli se, että tarjolla olevat penkit ovat usein humalaisten ihmisten käytössä, mikä tuntui koululaisista pelottavalta. Silti penkkejä ei koululaisten mielestä kannata ottaa ostarilta pois. Turvattomilta tuntuviin paikkoihin voisi sijoittaa vaikkapa kahvilan tai sinne voisi istuttaa puita, tehdä luistinrahan tai koripallokentän. 

Eräs kattava näkemys lähiympäristöstä tuli esille Riihimäen Peltosaaren koulun arkkitehtuurin infopisteessä.  Arkkitehtitoimisto Innovarch kysyi, millaiset rakennukset olisivat kivoja juuri niille ihmisille, jotka asuvat alueella.

”Rakennuksissa voisi tehdä monia asioita, ei vain asua”, oli Riihimäen koululaisten näkökanta.

”Olisi tärkeää, että kaikilla olisi yhtä kivaa, niin että asiat eivät olisi rahasta kiinni, onko rahaa maksaa vai ei”, kiteyttivät Riihimäen koululaiset kaupunkisuunnittelun ihanteen.

Teksti: Maarit Piippo

Kuva: Ramon Maronier / Urban Practice

Kaupunkioppi – City Learning on Urban Practice Oy:n tuotantoa, ja se käynnistettiin osana Lähiöfest2019-ohjelmaa. Kiinnostunut kuulemaan lisää? Ota yhteyttä: kaupunkioppi(at)lahiofest.fi