#lähiöfest2019
paikallisuuden
puolesta

Oppia Kaupunkiopista: lähi(ö)ympäristö

  • 19.9.2019


Lähiöfest käynnisti keväällä 2019 Kaupunkioppi – City Learning -kokeilun, jossa kehitetään yhdessä koulujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, miten kaupungista voisi oppia kouluissa, ja mitä kaupunkien asiantuntijat voisivat oppia kouluilta.

Kaupunkioppi – City Learning -kokeilu tehtiin vuonna 2019 kahdessa osassa: keväällä kouluissa pidettiin ilmiöpohjaiset Juniori Pormestari -työpajat, ja syksyllä järjestettiin eri kumppaneiden kanssa oppimiskokemuksia kaupunkitilassa. Tämä juttu on osa blogisarjaa, jossa kerrotaan kevään Juniori Pormestari -työpajoista.

Koululaisten oman reviirin paalupaikat

Oman elinalueen kartan tarkastelu herätti alakoululaisia miettimään, millaisia ovat elinpiirin tärkeät rakennukset ja paikat, ja minne asti oma reviiri voi ulottua.

Oman elinalueen kartta tuli tutuksi Juniori Pormestari -työpajoissa monesta näkökulmasta. Kaupunkiviljelyn infopisteellä katsottiin, onko kartalla valkoisia alueita eli tyhjää tilaa viljelmille. Aluesuunnittelussa perehdyttiin ostoskeskuksen tai juna-aseman sijaintiin, ympäristöön sekä tulo- ja menoväyliin. Arkkitehtuurin pisteessä pohdittiin paikkoja alueen maamerkille. Ylipäänsä kartan tarkastelu oman elämän näkökulmasta kiinnosti oppilaita, ja inspiroi myös opettajia ottamaan karttatyöskentelyä mukaan koulutunneille.

NCC Aluesuunnittelu kysyi Espoon Tiistilän koulun oppilailta, missä he viettävät mieluiten vapaa-aikaansa. Vastauksena oli Ison Omenan ostoskeskus, koska siellä voi nähdä kavereita ja siellä on kauppoja sekä ruokapaikkoja, yksinkertaisesti ”siellä on kaikkea”. Unelmien ostarille toivottiin kuitenkin myös teatteria ja puistoa. Tiistilässä odotettiin myös lähellä olevan vanhan ostarin kunnostamista. ”Kaikkea ei tarvitse kokonaan purkaa, vaan voi korjata, se olisi halvempaa”, järkeilivät Tiistilän koulun oppilaat rahojen käyttöä junioripormestarina.

Lähiympäristön kehittämistä viihtyisäksi

Ostoskeskusten ongelmakohdissa epäviihtyisyyttä ja turvattomuutta aiheuttavat hämärät ja synkät tilat tulivat esille koululaisten kokemuksissa. ”Ostarilla on niin paljon ongelmia, että haluttiin satsata sinne parempaa paikkaa. Jos rakennuksia lähetään kehittämään, niin talojen katoille voidaan rakentaa ympäristömuotoilua ja puutarhoja, että se olisi hyvä ihmisille”, perustelivat Espoon Tiistilän koulun oppilaat päätöksiään.

Koululaisten näkökulmasta olisi hyvä, jos omalla asuinalueella olisi työpaikkoja, jolloin vanhempien ei tarvitsisi kulkea pitkiä työmatkoja. Keikkotöitä varsinkin nuorille välittävän Treamerin pisteellä nuoret miettivät, millaisia töitä oma naapurusto voisi tarjota, ja mitä laajempaa hyötyä lähiseudun töistä olisi alueelle.

”Voitais hyödyntää työsysteemiä, että ihmiset, jotka tekevät työtä sillä alueella, voisivat parantaa reilusti aluetta. Se toisi tyytyväisyyttä ihmisille ja rahaa kaupungille, ja alue saisi hyvää mainetta”, huomioivat koululaiset Espoon Tiistilässä.

Arkkitehtitoimisto Innovarchin infopisteessä karttaa katsottiin merkittävien rakennusten näkökulmasta. Eräs Tiistilän koulun ryhmistä halusi alueelle uusia ja hienoja rakennuksia, koska se kohottaisi alueen merkitystä omissa silmissä. ”Sijoitettiin eniten rahaa uusiin rakennuksiin – ei niin, että ihmiset tulisivat katsomaan niitä muualta, vaan että se olisi hyvä meille, jotka asumme täällä.”

Uuden ja vanhan yhdistämistä luovasti

Riihimäellä Innovarch kysyi oppilailta, voitaisiinko vanhoja käytöstä poistuneita kohteita hyödyntää maamerkkien sijoittelussa. Peltosaaren koulun oppilaat ehdottivat, että Riihimäen vanhojen veturitallien kohdalle voitaisiin rakentaa torni. Koululaisille olisi tärkeää saada myös vapaa-ajan oleskelutila, jossa olisi säänsuoja.

”Veturitallien keskellä olisi sisäpiha, jossa voisi olla talvella”, ehdottivat oppilaat. Espoon Mainingin koulussa maamerkin paikaksi ideoitiin sekä tienristeystä, että merenrantaa.

”Rannalla oleva rakennus heijastuu veteen tai korkealla oleva rakennus näkyy kauas”, visioivat Mainingin koulun oppilaat.

Koululaisilta ilmeni myös uutta luovaa ajattelua erilaisten toimintojen yhdistämisessä. ”Tarvitaan torneja, joissa voisi viljellä, vaikka kirkon tai kirjaston päällä, koska tarvitaan lähiruokaa”, ideoivat Kauniaisten Mäntymäen koulun oppilaat maamerkin yhdistämistä kaupunkiviljelyyn.

Oma koti on tietysti oman reviirin tärkeitä kohteita, ja asuinrakennusten monipuolisuus ja yhteisöllisyyden merkitys tulivat esille Arkkitehtuurimuseon pisteellä Riihimäellä. Peltosaaren koululaisten mielestä muidenkin talojen, kuin vain oman kotitalon, pihoille voisi mennä, ja rakennusten päällä voisi kiipeillä.

”Olisi tärkeää, että kaikilla olisi yhtä kivaa, niin että asiat eivät olisi rahasta kiinni, onko rahaa maksaa vai ei”, huomioivat Peltosaaren koulun oppilaat rakennuskulttuuria yhteisöllisyyden kannalta. 

Teksti: Maarit Piippo
Kuva: Ramon Maronier / Urban Practice

 

Kaupunkioppi – City Learning on Urban Practice Oy:n tuotantoa, ja se käynnistettiin osana Lähiöfest2019-ohjelmaa. Kiinnostunut kuulemaan lisää? Ota yhteyttä: kaupunkioppi(at)lahiofest.fi