#lähiöfest2017, 25/9–1/10, Helsinki

Hassan Maikal

  • 16.6.2017

Haastattelu ja kuva: Reetta Räty


”Kontula on koti – ikinä ei ole fiilis, ettei kuulu joukkoon”

Tubettaja ja artisti Hassan Maikal kertoo, mitä kaikkea Kontula hänelle merkitsee. Oikeaan suuntaan kannustaneita ihmisiä, rentoa ilmapiiriä, ravintoloita, joissa tuntee olevansa kuin kotonaan… ”Kontula on mun maailma”, hän sanoo.

Hassan Maikal syntyi Tampereella, mutta suurimman osan elämästään hän on asunut Helsingissä. Perhe – Hassan, pikkusisko ja äiti – on muuttanut monta kertaa, mutta nyt asutaan siellä, mikä tuntuu eniten kodilta. Kontulassa.

”Kun ihmiset kysyy, mistä olen kotoisin, sanon että olen eniten ihan vaan ihminen, mua ei kauheasti kiinnosta, mistä kukin on kotoisin. Mutta no: olen ensinnäkin kontulalainen ja toisekseen olen helsinkiläinen.”

Maikal päätti juuri lukion. Hän on paikallinen kuuluisuus: tubettaja, nuorisovaltuustossa istunut aktiivi ja artisti. Hiljattain hänellä oli Abdi-nimisen pojan rooli Saattokeikka-elokuvassa.

Jos Maikalin kanssa kävelee itäisessä Helsingissä, hänet tunnetaan. Kättelijöitä, selkään taputtelijoita, moikkaajia riittää. Mä oon kattonut sun tubevideoita! Maassa maan tavalla! Jälkimmäinen on Hassan Maikalin oma biisi Maassa maan tavalla.
 Siinä lauletaan muun muassa näin:


Must tulee presidentti, lääkäri, poliisi / tämä suomen somali tulee sotii sun sotiisi / Mustat miehet öisin suksilla sotimaan / Oi meidän ihana Suomi kotimaa

Maikalin puheissa toistuu sama tarina kuin monen itähelsinkiläisen nuoren. Nuorisotalolla, koulussa, harrastuksissa on tavattu joku erityinen opettaja, nuorisotyöntekijä tai jalkapallovalmentaja, joka on kannustanut nuoria eteenpäin ja rohkaissut tekemään sitä, mistä todella tykkää. Arjen sankareita, tällaiset kasvattajat.

Hassan oli ujo nuori Tampereelta, kun hän tapasi Timo-nimisen opettajan Vesalan ala-asteella Kontulassa (sama koulu, jossa Suomi ensin –porukka piti ”islamisaation” vastaisen mielenosoituksen toukokuun lopussa, Hassan oli luonnollisesti paikalla ja kuvasi tapahtuman).

”Kävin bändikerhossa ja aloin soittamaan rumpuja. Timo huomasi, että olen kova rumpali, mulla on rytmitaju veressä. Hän auttoi tosi paljon.”

Ujosta pojasta kasvoi sosiaalinen, musiikkia ja FC Kontussa jalkapalloa harrastava nuori. Idän jalkapallovalmentajat sanovat usein tekevänsä futiksen ohella nuorisotyötä ja sosiaalityötä, ja esimerkkejä molemmista piisaa.

”Futis on tärkeää, fiilis siellä kentällä. Kontulassa porukka on tosi sosiaalista. Se tarttuu”, Maikal sanoo.

Alakoululaisena Hassan ja kaverit pyörivät Lampipuistossa. Siellä sai välipalaa, ja aina oli riittävästi jengiä jalkapallomatsiin. 
Seuraava tärkeä kohtaaminen tapahtui nutalla. Siellä oli nuorisotyönohjaaja Aleksandra, joka kysyi, ovatko Hassan ja hänen kaverinsa kiinnostuneita teatterista.

“Frendit naureskeli, mutta Aleksandra sanoi: Hassan, älä välitä, kokeilkaa! Ja me kokeiltiin. Kannatti. Me rakastuttiin teatteriin!” 
Parin kuukauden päästä ryhmä oli jo teatterifestivaalin lavalla.

“Teatteri opetti, kuinka olla lavalla”, Hassan sanoo. Se opetti myös rohkeutta. Yläasteella Hassan asettui ehdolle koulun oppilaskunnan puheenjohtajakisaan. Hän voitti ylivoimaisesti. “Vaikka siellä oli kaikki coolit tyypitkin ehdolla”, hän ihmettelee. 
Halu vaikuttaa alkoi herätä, ja ajatus siitä, että vaikuttaminen on mahdollista, ujollekin Tampereen-pojalle.

Äiti oli alun perin sitä mieltä, että Kontulan nuorisotalolla käyminen ei ole hyvä idea.

“Niinku monet muutkin maahanmuuttajavanhemmat, se ei tajunnut, millainen chilli paikka nuta on. Äiti luuli, että siellä oppii huonot tavat.”

Kun äiti kävi nutalla, hän tutustui taloon ja työntekijöihin, jotka sanoivat että Hassan on ”luottonuori”. Nutasta oli tullut tärkeä paikka pojalle, ja käynnin jälkeen se kelpasi myös äidille.

Kontula on nykyään monikulttuurisempi kuin Maikalin lapsuudessa. Ostarilta on suljettu baareja, tilalla on kivoja ruokapaikkoja. ”Miten voi olla yhdellä ostarilla 22 baaria”, Maikal pyörittelee päätään. Mutta enää ei olekaan. Sen sijaan on esimerkiksi syyrialaisia, irakilaisia ja libanonilaisia ravintoloita. Meno on rauhoittunut.

“Syyrialainen ravintola on tosi kova, ne tyypit on melkein perhettä minulle. Aina on tervetullut fiilis.”

“Ja Kontulan shish-kebab, se on Itä-Helsingin paras kebab-mesta, upea paikka, upeita tyyppejä!”

Juuri nyt ei kuitenkaan voida mennä syömään, sillä on muslimien ramadan, ja Hassankin on päivät paastolla. Hän syö tai juo vasta illalla klo 23. Itäkeskuksessa olisi moskeija, mutta ehkä tubettaja kuitenkin lähtee illalla tekemään ramadan-aiheista tube-videota jonnekin päin Kontulaa…
 Tubekanava on hauskanpitoa, mutta myös tapa levittää tietoa – vaikuttaa vaikkapa mielikuviin lähiöstä.

Hassan sanoo, että Kontula on ihan erilainen kuin kuvitellaan. Lähiöihin liitetyt mielikuvat elävät tiukassa, mutta toisaalta: mitäpä ne haittaavat, jos itse tykkää kotiseudustaan.

“Kontulasta on niin paljon vääriä ennakkoluuloja. Itse kun elää siellä, tietää, miten turhia ne ovat.”

Mistä haluaisit että Kontula tunnetaan? “Nyt se tunnetaan väkivaltaisena ja pahana paikkana. Välillä flirttailen itsekin tuon asian kanssa: että Kontula muka on paha ja pelottava, varokaa! Turismi on kivaa, mutta ehkä mä tykkään siitäkin, että porukka ei tule sinne, me voidaan omia Kontula itsellemme. Miksi mun pitäisi puolustella sitä jollekin?”

”Ihan kuin ei edes olis muuta mestaa, Kontula on mun maailma”, Hassan Maikal sanoo.

”Kontula on koti: ikinä ei ole fiilis, ettei kuulu joukkoon. Siellä olen tasa-arvoinen muiden kanssa. Siisteintä on just se, kun siellä on porukkaa eri kulttuureista ja maista. Kaikki yhdessä.”

Kontulassa sekin oli, kun Maikal tapasi presidentti Sauli Niinistön. Hassan avasi tapahtuman, jossa Niinistö vieraili. Se oli myös artistin ensimmäinen oma keikka, ”ja heti presidentti vieraana”. Muistoksi tilaisuudesta Niinistö lähetti kortin. Kiitos hyvästä rapistä, terveisin Sauli Niinistö. 
”Mulla on se lappu vieläkin kotona tallessa.”

Maikal miettii omaa haluaan vaikuttaa lähiympäristöön. Hän sanoo, että tasa-arvon ja koulutuksen puolesta pitää taistella. Ja tietenkin Kontulan!

”Oma tavoitteeni tänä vuonna on se, etten mieti, mitä muut ajattelevat tai sanovat, toteutan itseäni sataprossaisesti sellaisena kuin olen: kontulalainen somali, muslimi, tummaihoinen, jolla on vielä afro…”

“Arvaa kuinka monta kertaa päivässä tästä mun afrosta puhutaan? Hassan, leikkaa hiukset, onks toi peruukki, koko ajan tulee kommenttia. Mun pitää keskittyä omaan juttuuni. Tykkään vaikuttaa ja uskon itseeni.”

Kun kuuntelee Maikalia, on vaikea kuvitella silmissään ongelmalähiötä: 
”Meillä on Kontulassa hiihtokeskus, uimahalli ja koira-agilitypuisto – kelaa, sellanenkin on! Meillä on metsää, meillä on kaikkea: asut kaupungissa, mutta et asu, koska on paljon luontoa, kaikki palvelut, kuusi jalkapallokenttää…”

”Oikeastaan voi kysyä, mitä meillä ei ole Kontulassa? Okei. Varmaan sit se ranta, sitä ei ole. Me pärjätään ilmankin.”

Mitä toivot, että Lähiöfest saisi aikaan, Hassan Maikal?

”Yhteisöllisyyttä ja lisää yhteistyötä kaupunginosien välillä. Toivon lisää tapahtumia ja festareita Itä-Helsinkiin. Meillä yhteisölliset tapahtumat eivät näy kaduilla, kuten vaikka Arabiassa. Katutapahtumat ovat hienoja, niihin osallistuvat kaikki. Baareissa olevat tapahtumat tuovat Kontulaan niitä, jotka juovat alkoholia. Hyvä, että on muunkinlaisia tapahtumia, niihin baarijuttuihin ei välttämättä pääse kauheasti mukaan, jos ei juo.”

”Lähiöistä esimerkiksi Kontula, Vuokki ja siellä Rastila on vahvoja. Kai sitä kuitenkin toivoo, että paljon ihmisiä tulisi Kontulaan ja näkisi, ettei se ole ainakin huonolla tavalla erilainen muihin verrattuna.”

Teksti: Reetta Räty

 

Hassan Maikal

FB @hassanmaikal

TUBE Kontulan Hassan

IG @hassanmaikal

 

  • Kontulan seutu on yksi suurimpia ja ehkä Suomen tunnetuin lähiö. Se kuuluu Mellunkylän kaupunginosaan.
  • Kontula on rakennettu pääasiassa 1960- ja 70-luvuilla, kun asuntoja tarvittiin Helsinkiin paljon ja nopeasti. Rakennuskanta on kerrostalovaltaista.
  • Kontulan ostoskeskus on Helsingin suurimpia, ja se viettää vuonna 2017 50-vuotisjuhliaan.
  • Aluksi Kontulaa ylistettiin ”duunereiden Tapiolaksi”, mutta pian siitä tuli lähiökurjuuden synonyymi. 
 Asukkaiden kokemukset alueesta ovat mainetta selvästi myönteisempiä.
  • Vuonna 2006 Suomen Kotiseutuliitto valitsi Kontulan vuoden kaupunginosaksi Suomessa.
  • Nykyisin suurimman ikäryhmän muodostavat 25–49-vuotiaat.
  • Äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia on enemmän kuin Helsingissä keskimäärin.
  • Metro on kulkenut Kontulaan vuodesta 1986.
  • Kontula on yksi Helsingin kasvavista ja muuttuvista alueista.